”Kaadu seitsemän kertaa, nouse kahdeksan.”
Japanilainen sananlasku

Voimistelu on monipuolisesti erilaisia taitoja kehittävä liikkumisen muoto. Laji kehittää nopeutta, voimaa, ketteryyttä, liikkuvuutta, mobiliteettia, koordinaatiotaitoja, nivelten liikelaajuutta sekä tasapainoa. Myös uskallus ja itsensä ylittäminen ovat osana voimistelua. Voimistelun, kuten minkä tahansa muun lajin, taidot vaativat toistoja toistojen perään, jotta oppimista tapahtuu. (Sommer 2008, Kulmala 2014.) Voimistelu koululiikunnan näkökulmasta on oman kehon tuntemusta vahvistavaa kokemusliikuntaa. Vaikka liikkeet tuleekin suorittaa hyvällä ja turvallisella suoritustekniikalla, on voimistelussa tärkeää kehittää taitoja, uskallusta ja rohkeutta oppilaan omista lähtökohdista ilman liiallista keskittymistä absoluuttisen puhtaaseen voimistelusuoritukseen.

Voimisteluun tullaan haastamaan itseään, pitämään hauskaa ja kokeilemaan jotain uutta monipuolisten liikekehittelyjen avulla. Liikekehittelyt eli progressiot ovat vähitellen etenemistä helpoista liikkeistä vaikeampiin. Liikekehittelyyn kuuluvat muun muassa liikuntakykyisyyden kehittäminen, osaopetus, helpottavat apuvälineet ja avustaminen. Avustamista voidaan käyttää myös tehtävän selityksen ja näytön täydentäjänä, pelkotilojen poistajana ja turvallisuuden lisääjänä. Opettajan avustus on tärkeää voimistelutaitoja harjoitettaessa. (Ojanaho, Pehkonen & Penttinen 2003, Kulmala 2014.) Tavoitteena on edistää jokaisen oppilaan suorituskykyä, mahdollistaa onnistumisen kokemuksia, tukea terveyttä, hyvinvointia ja liikunnallista elämäntapaa. Tunneilla tutkitaan liikettä ja kehon mekaniikkaa, tutustutaan liikkumisen eri muotoihin sekä hyödynnetään voimistelusalin välineitä ja rakenteita. Opetuksessa olisi hyvä pyrkiä ohjaamaan oppilaita sekä fyysisesti, sanallisesti että visuaalisesti (Wulf & Shea 2002)

Voimisteluopetuksessa on mahdollista tukea montaa Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden (2014) tavoitteista. Voimistelutunneilla korostuvat etenkin motoristen perustaitojen harjoitteleminen, yhdistäminen ja soveltaminen (T3), oppilaiden taito arvioida, ylläpitää ja kehittää fyysisiä ominaisuuksiaan (T5) sekä turvallinen ja asiallinen toiminta (T7). Voimistelutuntien tavoitteita ovat myös toisia kunnioittavan vuorovaikutuksen, vastuullisuuden, pitkäjänteisen itsensä kehittämisen, tunteiden tunnistamisen ja säätelyn sekä myönteisen minäkäsityksen kehittymisen näkökulmat. Tavoitteena on luoda mahdollisuuksia iloon, keholliseen ilmaisuun, osallisuuteen, sosiaalisuuteen, rentoutumiseen, leikinomaiseen kisailuun ja ponnisteluun sekä toisten auttamiseen. (POPS 2014.) Oppiminen tapahtuu kannustavassa myönteisessä ja iloisessa ilmapiirissä yhdessä tehden - ei hammasta purren. Oppimisessa tuetaan itsensä toteuttamista ja kannustetaan pois omien taitojen vähättelystä. Tunneilla korostetaan just go for it -asennetta, ja heittäytymistä omista lähtökohdista.

 

Turvallisuus voimistelutunneilla

Turvallisuusnäkökulmien huomiointi on tärkeä osa voimisteluopetuksen suunnittelua, sillä voimistelussa on paljon merkittäviä turvallisuusriskejä. Lajivoimistelussa ja kouluvoimistelussa onkin suuret loukkaantumisriskit (Singh, Smith, Fields, McKenzie 2008). Huolellisella ja tunnin tavoitteiden mukaisella alkulämmittelyllä voidaan ehkäistä loukkaantumisia. Esimerkiksi ennen käsilläseisonnan harjoittelua tulisi ranteet, kyynär- ja olkanivelet lämmitellä huolellisesti. Oppimisympäristössä olevia huomioitavia tekijöitä ovat voimistelutelineiden ja -välineiden kunto, niiden asentaminen oikein ja sijoittaminen turvallisesti. Välineet tulisi sijoittaa niin, ettei tunnille syntyisi vaaratilanteita. Esimerkiksi trampoliinin alastulopatjan ympärillä tulisi olla riittävästi tilaa. Turvallisuutta voidaan lisätä myös muokkaamalla suorituspaikkoja lapsille ja nuorille sopiviksi, esimerkiksi patjojen ja korokkeiden avulla. Patjoja tulisi käyttää alastulojen vaimennukseen sekä sellaisten telineiden ympärillä ja alla joista oppilas voi pudota.

Loukkaantumisriski on suuri, jos liikkeen avustaminen tai opettaminen on puutteellista. Hyvällä näytöllä ja avustustekniikoilla voidaan myös poistaa pelkotiloja. Jos tunnilla oppilaat avustavat toisiaan, avustustekniikat tulee opetella huolellisesti, jotta toiminta pysyy turvallisena. Opetuksessa tulee huomioida oppilaiden ikä ja kehitystaso. Opetus tulee aloittaa riittävän helpoista suorituksista ja siirtyä kohti haastavampia tehtäviä ryhmän taitotason mukaan. Haastavampia taitoja harjoitellaan levänneenä, virkeänä ja keskittyneenä. (Binder) Opettajan tulee myös huomioida sopiva sijoittuminen ja valvominen oppimisympäristössä, jotta hän pystyy puuttumaan mahdollisiin vaaratilanteisiin. (Ojanaho ym. 2003.) Oppilaiden turvallista toimintaa pystytään lisäämään yhteisten sääntöjen avulla. Esimerkiksi alastulopatjoilla saa olla vain yksi oppilas kerrallaan ja trampoliinin vauhdinottopaikan läpi ei juosta.

 

Eteneminen PE-Center-palvelussa

1.-2. ja 3.-6.-luokkien kanssa voimisteluun ja sen perusliikkeisiin tutustutaan leikkien ja mielikuvituksen avulla. Erilaisten taitojen harjoittelu on tärkeää jo varhaisessa vaiheessa, ja taitokehittelyssä otetaan huomioon progressiivisuus vaikeampiin ja haastavampiin liikkeisiin ikätasot huomioiden. Tuntisuunnitelmat pitävät sisällään juoksua, hyppimistä, venyttelyä, tasapainoilua, pyörimistä, kierimistä ja eri kehonosien hahmottamista. Myös sosiaalisuus on tärkeä osa oppitunteja, kun liikkuminen tapahtuu yhdessä kavereiden kanssa. Voimisteluvälineisiin ja -telineisiin, kuten trampoliiniin, köysiin, renkaisiin, nojapuihin ja rekkiin tutustuminen on osana voimistelun alkeita (Suomen voimisteluliitto 2017.) 7.-9. luokilla kerrataan alakoulussa harjoiteltuja voimistelun, parkourin ja street workoutin perusteita. Opetuksessa edetään haastavampiin liikkeisiin, mutta tunnit on suunniteltu niin, että jokainen pystyy harjoittelemaan liikkeitä omalla tasollaan. Oppilaita ohjataan itsenäiseen työskentelyyn ja oppilaiden vastuu tunneilla lisääntyy. Tunneilla hyödynnetään QR-koodeja ja videokuvausta oppimisen tukena.

Voimistelumateriaali on suunniteltu kokonaisuudeksi, jossa yhdistetään voimistelun, freegymin, parkourin, akrobatian, sirkuksen, street workoutin ja kehonpainoharjoittelun elementtejä. Materiaalista on tehty monipuolinen, joustava ja ennen kaikkea oppilaita motivoiva ja innostava kokonaisuus. 1. - 2. luokille on tehty neljä 45 minuutin tuntisuunnitelmaa. 1.-2. luokkien voimistelutunneilla keskitytään yleiseen kehonhallintaan sekä harjoitellaan helppoja voimisteluliikkeitä, kuten tukkipyörintää, kuperkeikkoja eteen- ja taaksepäin. Tunneilla tutustutaan voimistelussa käytettäviin välineisiin leikkien avulla. Tunneilla käytetään muun muassa voimistelupenkkejä, -mattoja, köysiä, puolapuita, hyppynaruja ja pehmopalikoita. 1.-2. luokilla tutustutaan myös voimistelutunnin sääntöihin, jotta toiminta on turvallista ja tasapuolista. Harjoituksia tehdään parin kanssa, pienissä ryhmissä ja koko ryhmänä. Paria ja ryhmiä vaihdetaan jokaisella oppitunnilla, jotta oppilaat oppivat työskentelemään eri ihmisten kanssa. 1.-2. luokilla kannustetaan oppilaita keholliseen ilmaisuun ja eläytymään musiikin avulla ja ilman musiikkia, esimerkiksi Rallileikin ja Korkeasaaren retken avulla.

3.-6. luokille on tehty kolme 90 minuutin tuntisuunnitelmaa. 3.-6. luokkien voimistelutunneilla on edelleen mukana yleistä kehonhallintaa, mutta tuntisuunnitelmissa painotetaan enemmän voimistelu- ja parkourliikkeitä sekä street workoutin perusteita. Tunneilla jatketaan voimisteluvälineisiin tutustumista. Tunneilla käytetään muun muassa voimistelumattoja, rekkitankoja, ponnahduslautoja, trampoliineja, pehmopukkeja, hyppynaruja, voimistelupenkkejä ja puolapuita. Liikkeiden harjoittelussa mennään kohti haastavampia liikkeitä liikekehittelyiden avulla. Tärkeää on, että jokaiselle oppilaalle löytyy omaan taitotasoon sopivaa tekemistä. 3.-6. luokilla harjoitellaan muun muassa päälläseisontaa, erilaisia rekkiliikkeitä, kärrynpyörää sivuttain ja parkourliikkeitä. Haastavammat liikkeet ja uudet voimisteluvälineet tuovat lisähaastetta turvallisuuteen. Tunneilla painotetaankin turvallista toimintaa ja sääntöjen noudattamista. Esimerkiksi hyppyharjoittelussa käydään läpi turvallisuusasiat ennen hyppäämistä. Tunneilla käytetään työtapoja, joissa korostuu oppilaiden vastuunotto omasta toiminnastaan. Tällainen työtapa on esimerkiksi pistetyöskentely, jossa oppilaiden tulee työskennellä pienryhmissä tehtäväkorttien avulla.

7.-9. luokille on tehty kuusi 90 minuutin tuntisuunnitelmaa. Oppitunneilla jatketaan yleisen kehonhallinnan harjoittelua muun muassa alkulämmittelyissä ja omatoimisilla pisteillä. Tunneilla edetään voimistelun, parkourin ja street workoutin harjoittelussa kohti haastavampia liikkeitä. Harjoittelua on eriytetty liikekehittelyiden avulla, jolloin kaikki voivat harjoitella samaa asiaa, mutta omalla tasollaan. Tunneilla hyödynnetään monipuolisesti voimistelutelineitä ja -välineitä. 7.-9. luokilla harjoitellaan muun muassa uusina asioina etuperin volttia trampoliinilta, käsilläseisontaa, kieppiä, käsilläseisontapunnerrusta ja muita kehonpainolla tehtäviä lihaskuntoliikkeitä, laiskiaisylitystä, diverollia esteen yli, kierrealitusta, palm spinniä ja tic-tacia. Street workoutin projektitunnilla oppilaat valitsevat, suunnittelevatko he street workout ohjelman vai harjoittelevatko haastavampaa street workout liikettä (pistoolikyykky, muscle up, ihmislippu). Street workout projektissa hyödynnetään QR-koodeja ja videokuvausta. 7.-9. luokilla käytetään monipuolisesti erilaisia työskentelytapoja, kuten viuhkaharjoittelua, erilaisia pistetyöskentelyjä, opettajajohtoista työskentelyä, luovaa ryhmätyöskentelyä, ryhmätyöskentelyä tehtäväkorttien ja QR-koodien avulla.

Alla olevasta taulukosta näet 1-2., 3.-6. ja 7.-9. luokkien tavoitteet. Voimistelullinen materiaali koostuu johdantotekstin ja tuntisuunnitelmien lisäksi harjoitteista ja harjoitevideoista sekä tekniikoista ja tekniikkavideoista. Tekniikoissa ja tekniikkavideoissa on kuvattuna liikkeet ja niiden liikekehittelyt eli progressiot sekä liikkeiden avustustekniikoita. Harjoitetteissa ja harjoitevideoissa esitellään kaikki tuntisuunnitelmissa olevat harjoitteet, pelit ja leikit sekä pelejä, leikkejä ja harjoitteita, jotka eivät ole päässeet tuntisuunnitelmiin.

Taulukko Voimistelullisen materiaalin tavoitteista vuosiluokille 1.-2., 3.-6. ja 7.-9. -luokille.

Tavoitteet
Alakoulu 1.-2. luokat
  • Tutustutaan liikuntasalin ympäristöön ja voimistelutunnilla noudatettaviin sääntöihin.
  • Tutustutaan voimistelun perusliikemalleihin: kehonhallinta, kehonvoima, liiketaidot, hypyt ja hyppelyt, roikkuminen ja kiipeily, rotaatiot. Tunneilla painopiste on leikkien ja mielikuvituksen avulla oppimisessa. Harjoitteissa ja tehtävissä lähdetään liikkeelle helpoista harjoitteista, jotta jokainen uskaltaa yrittää sekä saa onnistumisen kokemuksia.
  • Harjoitellaan yhteistyötä ja turvallista toimimista parin kanssa ja pienissä ryhmissä.
  • Opetellaan luovaa kehon ilmaisua ja eläytymistä mielikuvitusta käyttäen musiikin kanssa ja ilman.
Alakoulu 3.-6. luokat
  • Jatketaan voimistelun perusliikemallien harjoittelua. Harjoittelussa siirrytään kohti haastavampia harjoitteita ja liikkeitä. Haastavammissa liikkeissä hyödynnetään liikekehittelyitä.
  • Jokainen uskaltaa yrittää ja saa onnistumisen kokemuksia oppitunnilla. Liikekehittelyiden avulla toimintaa voidaan eriyttää, jolloin jokainen voi edetä liikkeissä ja harjoitteissa oman taitotasonsa mukaisesti.
  • Oppitunneilla toimitaan turvallisesti ja noudatetaan sovittuja sääntöjä. Harjoitellaan ryhmässä toimimista ja vastuunottamista omasta työskentelystä.
Yläkoulu 7.-9. luokat
  • Kerrataan alakoulussa opeteltuja voimistelu-, parkour- ja street workout -liikkeitä. Harjoittelussa siirrytään kohti haastavampia harjoitteita ja liikkeitä. Haastavammissa liikkeissä hyödynnetään liikekehittelyitä.
  • Oppilaat ottavat vastuuta omasta toiminnastaan ja harjoittelevat itsenäisen työskentelyn taitoja. Lisäksi harjoitellaan ryhmässä ja parin kanssa työskentelyä. Turvallista työskentelyä parin kanssa ja ryhmissä harjoitellaan esimerkiksi avustustilanteissa.
  • Street workout -projektissa hyödynnetään tieto- ja viestintäteknologian käyttöä osan liikunnanopetusta sekä tutustutaan lähialueen street workoutin harjoitusmahdollisuuksiin.
  • Tunneilla harjoitellaan huolellista lämmittelyä ennen varsinaisia liikuntasuorituksia, esimerkiksi ennen käsilläseisonta- ja street workout -harjoittelua.

 

Voimistelumateriaalissa käytetyt lähteet:

  • Binder, J. Prevention of injuries and how to get your gymnast or acrobat back from injury faster.
  • Duckworth, A. 2016. Grit: The Power of Passion and Perseverance.
  • Edwardes, D. 2010. Parkourin käsikirja.
  • Ekin jumppavideot. Erkki Tervo. https://moniviestin.jyu.fi/ohjelmat/sport/eki/koe. [viitattu 29.9.2019]. Kiitos Erkki Tervo luvasta hyödyntää hänen kehittelemiään liikekehittelyitä voimistelun opetuksessa.
  • Jessie LaFlair -kanavan videot Youtubesta: https://www.youtube.com/channel/UCRzJx2cKA-f2EPuZdIpPCPQ [viitattu 29.9.2019]
  • Kulmala, R. 2014. Telinevoimisteluliikkeiden oppimispolku ja avustaminen.
  • Ohtonen, M. 2017. Parkour tekniikoiden harjoitteleminen koulujen liikuntasaleissa. Pro Gradu. Jyväskylän yliopisto.
  • Ojanaho, M., Pehkonen, M. & Penttinen, S. 2003. Sportfolio - liikunnan opettamisen aapinen.
  • Opetushallitus. 2014. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2014.
  • Rinnevuori, M. 2014. Lattia-akrobatian perusteet. Suomen Nuorisosirkusliitto ry.
  • Ronnie Street Stunts -kanavan videot Youtubesta: https://www.youtube.com/channel/UCJ2PjxiSOMqX0GhcXTv0_7w. [viitattu 29.9.2019].
  • Singh S., Smith, G. A., Fields, S. K., McKenzie, L. B. 2008. Gymnastics-related injuries to children treated in emergency departments in the United States, 1990–2005. Pediatrics, 121 (4).
  • Sommer, C. 2008. Building the Gymnastic Body. The science of gymnastics strength training.
  • Suomen voimisteluliitto. 2017. https://www.voimistelu.fi/fi/Voimistelu/Lapset-ja-nuoret/Lasten-voimistelu/Lasten-voimistelutunnit [viitattu 23.8.2017].
  • Wulf, G., & Shea, C.H. 2002. Principles derived from the study of simple skills do not generalize to complex skill learning. Psychonomic Bulletin and Review, 9 (2).
error: Kopioiminen kielletty!