Koripallo on muutaman muun palloilulajin ohella yksi eniten opetetuista sisällöistä peruskoulun liikunnanopetuksessa (Rintala, Palomäki, & Heikinaro-Johansson, 2013). Lajia myös opetetaan yhtä tiheästi kaikenlaisissa opetusryhmissä, joka kertoo lajin soveltuvuudesta erilaisille ryhmille. Koripallon yhtenä ominaispiirteenä voidaan pitää pelipaikkojen tasa-arvoisuutta hyökkäys- ja puolustuspelin suhteen; kaikkien pelaajien täytyy osallistua samalla tavalla hyökkäämisen kuin puolustamiseenkin, vaikkakin henkilökohtaiset ominaisuudet ja taidot johtavat erilaisiin painotuksiin pelaajien välillä näiden kahden roolin suhteen.

Joukkuelajina koripallo mahdollistaa monipuolisten sosiaalis-affektiivisten päämäärien tavoittelemisen liikuntatunneilla. Toisaalta, koripallossa vaaditaan nopeaa päätöksentekoa, tilan hahmottamiskykyä sekä monipuolisia liikkumis- ja välineenkäsittelytaitoja kuten juoksemista, sivuttaisliikettä, hyppäämistä, heittämistä ja pallon pomputtamista. Fyysisistä ominaisuuksista koripallossa korostuvat nopeus, räjähtävyys ja voima sekä ulottuvuus.

Pelin idea ja perussäännöt ovat kohtalaisen nopea sisäistää, eikä koulumaailmassa ole tarpeen korostaakaan kaikkia kilpasääntöjen yksityiskohtia. Koripallossa sallitaan säännönmukainen vartalokontakti, joka saattaa aiheuttaa varsinkin kovavauhtisissa ja ruuhkaisissa tilanteissa turvallisuusriskejä. Tästä syystä vartalokontaktin oikeaan käyttöön tulisi kiinnittää opetuksessa riittävästi huomiota. Koripallo on myös suhteellisen painava ja kova väline, jonka käsittelyn opetteleminen on paitsi pelin mielekkyyden, myös vammojen ehkäisyn kannalta oleellista.

Koripallon opettamiseen on monia lähestymistapoja. Karkeimmillaan erilaiset tavat opettaa koripalloa voidaan jakaa yksilöntaitoja tai joukkueen yhteistyötä painottaviksi suuntauksiksi. Molemmissa suuntauksissa on omat vahvuutensa ja heikkoutensa, ja ne soveltuvat paremmin tiettyihin tavoitteisiin kuin toisiin. Yksilöntaitoja korostava opetus mahdollistaa erilaisten motoristen perustaitojen sekä spesifisempien lajitaitojen tehokkaan kehittymisen. Joukkuepeliä painottava opetus taas luo tilanteita, joissa oppilaat ovat paljon vuorovaikutuksessa keskenään tavoitteenaan tehdä omaa joukkuettaan hyödyttäviä päätöksiä. Todellisuudessa lähestymistapoja koripallon opettamiseen on tietysti lukemattomia määriä ja parhaaseen lopputulokseen kouluissa päästäneen, kun erilaisia harjoittelun lähestymistapoja sekoitetaan keskenään sopivassa suhteessa ryhmän tarpeet huomioiden. Peruslähtökohtana voidaan kuitenkin ajatella, että riittävät motoriset perustaidot, lajitaidot sekä ymmärrys pelin pääideasta mahdollistavat mielekkäämmän joukkueharjoittelun. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteikö esimerkiksi pienpeleillä ja erilaisilla koripallon viitepeleillä voisi saada aikaan onnistuneita koripallotunteja jo lajiin tutustumisen alkuvaiheessakin.

Tässä kokonaisuudessa koripallon opetus on pyritty rakentamaan selkeäksi ja loogiseksi kokonaisuudeksi. Opetus keskittyy koripallon perustaitoihin, jotka luovat mielekkään ja monipuolisen perustan koripallon pelaamiselle. Huomiota on kiinnitetty uuden perusopetuksen opetussuunnitelman mukaisille motoristen perustaitojen oppimiselle (Opetushallitus, 2014) niin, että koripallon perustaitoja opetellessa lajitaitojen opettelun sekaan voi lisätä erilaisia liikkumis-, tasapaino- ja välineenkäsittelytaitoja. Esimerkiksi heittämistä kertaavalla tunnilla haastetaan heittämistä tasapaino- ja liikkumistaitotehtävillä, kuten heittämällä yhdellä jalalla seisten tai hyppäämällä 180 astetta ennen heittoa. Jokainen tunti sisältää myös monipuolisesti sekä yksilö-, pari- että pienryhmätyöskentelyä.

PE-Centerin koripallomateriaali koostuu kuudesta 90 minuutin oppitunnista, jotka on suunniteltu 7.-9. luokille. 7.-9. luokilla yksilötaitojen osalta keskitytään koripallon perustaitojen harjoitteluun, kuten pallon kuljettamisen, heittämisen ja syöttämisen harjoitteluun. Lisäksi harjoitellaan pallon suojaamista, pallon riistoa, levypallopelaamista ja lay upia. Pelikäsityksen suhteen opettaminen alkaa koripallon perussääntöjen harjoittelulla sekä harjoitetaan puolustamista ja vapaan paikan hakua muista lajeista tuttujen periaatteiden avulla. Pelikäsityksen opettelussa käydään läpi pelaajavartiontia, korin alla pelaamista, leikkaamista korille sekä kentän täyttöä leikkaamisen jälkeen. Kuudennella oppitunnilla teemana on havaintomotorinen harjoittelu. Oppilaita haastetaan eri tavoilla tunnin aikana, kuten pakottamalla keskittymään kahteen välineeseen yhtäaikaa, reagoimaan nopeasti kuulo- ja näköaistien kautta tuleviin ärsykkeisiin sekä pelaamaan koripalloa eri pelisuuntiin ja pelaaminen ruuhkaisessa peliympäristössä.

Tunnit Tavoitteet
Koripallo 1 (7.-9.lk.)
  • Heittämisen harjoittelu.
  • Pallonkäsittely: pallon kuljettaminen eri tavoin, käydään läpi, miten palloa pomputetaan.
  • Koripallon perussääntöjen harjoittelu.
  • Koripallon yhtäläisyydet muihin maalipeleihin: puolustaminen oman pelaajan ja korin välissä.
Koripallo 2 (7.-9.lk.)
  • Heittämisen kertaaminen: Haastetaan heittoa tasapaino- ja liikkumistehtävillä.
  • Erilaisten syöttötapojen ja pallon vastaanottamisen harjoittelu.
  • Kerrataan pelissä: Koripallon yhtäläisyydet muihin maalipeleihin: vapaan paikan hakeminen, puolustaminen oman pelaajan ja korin välissä.
Koripallo 3 (7.-9.lk.)
  • Pelaajavartiointi.
  • Syöttämisen kertaaminen.
  • Kerrataan vapaan paikan hakeminen.
  • Tilankäyttö pelikentällä (10 syöttöä-peli).
  • Levypallopelaaminen: Oman pelaajan sulkeminen pois korilta.
Koripallo 4 (7.-9.lk.)
  • Lay upin harjoittelu vasemmalta ja oikealta puolelta.
  • Pallon suojaaminen ja pallonriisto.
  • Pelaajavartioinnin kertaus.
Koripallo 5 (7.-9.lk.)
  • Pallonkäsittelyn harjoittelu.
  • Lay upin kertaus.
  • Leikkaaminen korille ja kentän täyttö.
  • Pelaajavartioinnin kertaus.
  • Heittämisen ja korin alla pelaamisen harjoittelu.
Koripallo 6 (7.-9.lk.)
  • Pallonkäsittely käsillä ja jaloilla sekä koripallon heittämisen harjoittelu.
  • Katseen nostaminen pois omasta koripallosta.
  • Reagoiminen näkö- ja/tai kuuloärsykkeeseen. Oppilaat joutuvat reagoimaan erilaisiin aistiärsykkeisiin sekä tekemään useampaa asiaa samaan aikaan.
  • Opetellaan havainnoimaan ruuhkaista peliympäristöä ja etsimään vapaana olevia syöttökohteita sekä reagoimaan nopeasti näköaistin avulla. Harjoitellaan pelaamista eri pelisuuntiin.

 

KORIPALLOMATERIAALISSA KÄYETYT LÄHTEET:

  • American Sport Education Program (ASEP). 2007. Coaching Youth Basketball. Human Kinetics. 4. painos.
  • Harris, B. 1988. Koripallo: Opas nuorille ja heidän valmentajilleen. WSOY.
  • Knight, B. & Newell, P. 1986. Basketball according to Knight and Newell Vol. 1- 2.GraessleMercer CO. Seymor, IN.
  • Koripallon viralliset pelisäännöt 2014. Viitattu 15.5.2017. https://www.basket.fi/basket/korisperhe/erotuomarille/saannot/
  • Kraus J., Meyer D. & Meyer J. 2008. Basketball skills & drills. Human Kinetics cop. 2008. 3rd ed.
  • Opetushallitus. 2014. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2014. Helsinki. Opetushallitus.
  • Radu A. 2010. Basketball: A Guide to Skills, Techniques and Tactics. Crowood.
  • Rintala, J., Palomäki, S. & Heikinaro-Johansson, P. 2013. Mieluisat ja epä- mieluisat koululiikuntalajit yhdeksäsluokkalaisten kokemina. Liikunta & Tiede 50(1), 38-44
  • Wooden, J. 1996. Practical modern basketball. The Ronald Press Company
error: Kopioiminen kielletty!